Tapasin sattumoisin henkilön joka oli tekemässä eräänlaista tutkimusta ihmisluonteesta. Minä tietysti häneltä kysyin, liittyykö siihen myös introversio-extroversio asia ja että onko asia hänelle mitenkä tuttu. Hän kertoi asiaan tutustuneensa ja muun muassa Susan Cainiakin lukeneensa. Mutta siltikin hän tuntui olevan aika epätietoinen näistä asioista. Hänen puheistaan päätellen hänelläkin oli vielä niitä tyypillisiä harhaluuloja introverteistä. Ja hänen vieressä istunut kaverinsa ei ollut edes kuullut koko introvertti -sanaa ja ihmetteli mitä se tarkoittaa. Vaikkakin hän itsessään on aika introvertti luonteeltaan. Mutta siinä oli taas osoituksena se, kuinka vähän introverttiydestä yleisesti valitettavasti tiedetäänkään.
Keskustelimme introversiosta hyvän tovin ja voi miten mukavaa se olikaan! Siis päästä kerrankin kunnolla keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia tästä asiasta jonkun kanssa kasvokkain, eikä aina netin keskustelupalstoilla. Tästä asiasta minulla riittää paljon juteltavaa ja puhuisin siitä mielelläni, koska se on niin isossa asiassa omassa elässäni. Se oikeastaan määrittää oman olemukseni aivan kokonaan ja olen koko asiasta tullut tietoiseksi vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen tunsin olevani jollain tapaa viallinen. Siksi niin mielelläni jakaisin ajatuksia ja kokemuksia tästä asiasta jonkun kanssa.
Ja itseasiasssa haluaisin tehdä muutakin. Haluasin tuoda asiaa julki jollain tapaa omasta puolestani vähän kuten Susan Cain ja Laurie Helgoe ovat tehneet kirjoillaan. Kirjailijaa minusta ei tule, vaikka blogillani tykkäänkin näitä asioita pohdiskella. Mutta minulla on kyllä muita ideoita, joita olen siitä lähtien miettinyt kun ensikertaa introversio -asia minulle valkeni. En ole niitä kuitenkaan kovin vakavasti miettinyt käytännössä lähteväni toteuttamaan. Nyt kun taas sai vaihtaa ajatuksia jonkun ihmisen kanssa, niin omat ideat taas vain vahvistuivat. Jotain haluaisin kyllä osaltani tehdä.
Kun kerroin tälle henkilölle omasta introverttiydestä ja kuinka viihdyn yksin, niin hän kysyi, tunnenko koskaan yksinäisyyttä. "En", minä vastasin. Minä valehtelin. Lisäsin kyllä sen perään: "...Tai no joskus.", mutta jos rehellisiä ollaan, niin olen usein yksinäinen. Todella usein. Asiaa on vaikea sanoa ääneen, koska sitä häpeää.
"Olen todella usein yksinäinen"
Sinkkujen yksinäisyys on vaiettu aihe
Yksinäisyys ahdistaa, syrjäytää ja sairastuttaa
Yksinäisyys koettelee monia - "Valtavan iso ongelma"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti